"Hurja oli pappani aikoinaan, mutta hurjempi tuli vielä hänen pojastaan" .
-Tämän laulun sanat sopivat alkusanoiksi hyvin, kun puhutaan Anton Kilpiästä, hänen pojastaan Kasperista, ja myös pojanpojastaan Antista. Ei tietenkään siinä mielessä, mitä yleensä hurjalla tarkoitetaan. Vaan siksi miten he aikanaan olivat eturivissä, kun on ollut kyse koneitten hankinnasta ja rakentamisesta, sekä mis käytöstä. Eturivissä he ovat olleet myös kunnallis- ja yhdistystoiminnassa sekä muissakin kylän kehittämishankkeissa.

Anton Kilpiä

Anton Kilpiä muutti Kilpiänsaaresta Kirvesniemen kylään jo vuonna 1911. Hän toimi kuntakokouksen puheenjohtajana vuosina 1914-1918, ja oli kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodet 1919—1921. Oli myös kova suojeluskuntamies, ja ajoi ponnekkaasti kansakoulun saamista Vehkataipaleelle joka valmistuikin jo vuonna 1914. Oli osuuskassan hallituksessa, ja kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana hän toimi myös pitkään.

Anton Kilpiästä on enemmän Suoma Lappalainen muistelee isäänsä Anton Kilpiää , Ulla Vilppulan muistelmia sekä Kirvesniemen kylä

Kasper Kilpiä

Jos oli Anton Kilpiän elämäntyö näkyvää, niin vieläkin näkyvämpi oli hänen poikansa Kasperin panos kunnan ja kylän eri tehtävissä.

Hän vaikutti pitkään kunnanvaltuustossa, ja oli sen puheenjohtaja vuosina 1950-1951 ja oli myös pitkäaikainen koulun johtokunnan puheenjohtaja. Osuustoiminta-aate sekä toiminta raittius- ja reserviläisjärjestöissä olivat hänelle erittäin tärkeitä. Työtä niiden kehittämiseksi hän ajoi voimakkaasti, ollen niin sanotusti periaatteen mies, että näkemyksensä tunnettiin omassa pitäjässä ja varmasti vähän kauempanakin.

Kasper Kilpiä oli nuorena käynyt maamieskoulun, ja hän oli hyvin kiinnostunut maatalouden kehittämisestä. Hän suunnitteli ja rakensi esimerkiksi sähköaurat, joita käytettiin ennen ensimmäistä traktorin hankintaa. Hän vanhana suojeluskuntalaisena oli innostunut metsästysharrastuksen lisäksi myös ampumaurheilusta, ja piti esimerkiksi meille kylän pojille sunnuntaiaamuisin kotipihassaan ampumaharjoituksia.

Kasper Kilpiästä on enemmän Kirvesniemen kylä

Antti Kilpiä

Antti Kilpiä ei jatkanut isänsä ja isoisänsä työtä kunnallispolitiikassa, mutta on ollut mukana kuitenkin muussa järjestötyössä. Hän toimi pitkään maamiesseuran puheenjohtajana ja kylän metsästysseuran varapuheenjohtajana ja on edelleen kalastusalueen esimiehenä. Ura koneitten parissa sen sijaan hakee vertaistaan Taipalsaarella, ja hänen taitonsa tunnetaan varmasti laajemmallakin alueella.

Vaikka ensimmäiset traktorit hankittiinkin hänen isänsä Kasperin nimiin, niin Antti oli se, joka niitä pääasiassa käytti. Hän rakensi niihin lisälaitteita ja hallitsi niiden korjaukset sekä kunnostukset kuin omat taskunsa, ilman mitään alan kouluja. Uskoisinkin hänen tuntevan momenteista, välityksistä ja muista koneisiin liittyvistä yksityiskohdista enemmän kuin jotkut alan insinööreitä.

Omakohtaisesti koin Antin taidot, kun meidän Majoriin piti 60-luvulla vaihtaa uudet sylinteriputket. Antti tuumi minulle; osaathan sinä sen homman itsekin tehdä. Tein remontin Antin ohjeiden avulla ja traktori saatiin kuntoon vaikka itse en hommasta mitään ymmärtänyt.

Pitäjässä ja maakunnassa järjestettiin 1950 ja 1960-luvulla traktorikyntö- ja taitoajokilpailuja, jotka Antti järjestään voitti. Kerran voitto (vuonna 1958) Uitenkin jäi Antilta kyntökilpailuissa saamatta, mutta se johtui vain siitä ettei hän niihin kisoihin osallistunut. Antti voitti myös useimmat maakunnalliset kisat, osallistui menestyksellä myös kynnön Suomen mestaruuskisoiin. Voitti myös kahdesti valtakunnalliset taitoajomestaruuskisat.